Pimeää menoa

Jostain syystä päätimme hylätä viihtyisän Zakopanen ja suuntasimme kohti pientä Slovakiaan johtavaa raja-asemaa. Tunnelma meni jännittäväksi, kun ilta pimeni mustaksi ja lisäksi alkoi sataa. Kuitenkin päätimme jatkaa rajalle - vaikkei meillä ollut mitään tietoa majoituksesta, eikä edes paikallista rahaa.
Kaikki talot näyttivät pimeiltä, mutta onneksi löysimme pienen kylän keskustaan. Päätimme ottaa hotellin. Hotelli on siisti ja melko halpakin. Huone oli noin 40 € kahdelta hengeltä aamiaisineen. Rankan päivän jälkeen ostimme respan nätiltä tytöltä vielä oluet - vahingossa alkoholittomat! Tilanne oli pakko korjata oikealla oluella alakerran 'kasinossa', jossa tunnelma oli kyllä todella lattea. No huomenna olemme virkeitä hyvin nukutun yön jälkeen ja pääsemme suuntaamaan kohti länttä. Saa Jarkko ja Johannakin olla tämän yön rauhassa kahdestaan..

Kohti Slovakiaa

Nihkeän yön jälkeen heräiltiin Krakovan leirintäalueelta jo ennen
yhdeksää (tosin herätyskellon avulla). Päästiin suihkuun ja nostettiin
kytkintä aika pian. Löydettiin perille Wielizkan suolakaivoksille
kymmenen aikoihin.

Käytiin opastetulla kierroksella n. 130 metrin syvyydessä. Oli ihan
mielenkiintonen reissu, vaikka sisäänpääsyn hinta oli aika suolanen.. ;)
Kierroksella kului aikaa kolmisen tuntia. Seuraavaksi suunnattiin
Krakovan keskustaan, jossa kaivettiin pyörät takapaksista ja lähdettiin
kiertelemään.

Käytiin vanhassa kaupungissa pyörimässä ja syötiin kunnolla.
Piipahdettiin myös Krakovan linnan muurien sisäpuolella. Ihan hyvin tuli
nähtyä kaupunkia. Välillä tosin tuli niin rajuja sadekuuroja että
jouduttiin odottelemaan puitten alla parempia ilmoja. .

Reissu on siis sujunut ihan hyvin tähän asti. Pieniä näkemys- ja
ymmärryseroja on ollut, mutta sen ymmärtää kun reissussa on kolmen
insinöörin kanssa... Onneksi korvat on harjaantunut jo sen verran että
ne lukkiutuu automaattisesti kun joku väittely jostain teknisestä
asiasta alkaa. Ja toinen asia, mitä tradenomin on vaikea ymmärtää on se,
miksi kaikki pitää purkaa ja korjata (tai yrittää korjata). No, kaikkea
ei kai voikaan ymmärtää..

Nyt istutaan autossa ja ajetaan vuoristossa kohti Zakopanea ja siitä
edelleen Slovakiaan. Edelleen sataa, eli keli on pikkasen hurja.
Lisäjännitystä tarjoaa mutkaiset ja jyrkät tiet.

-Johanna-

Kuvia Lisatty!

Lisasimme vanhempiin blogituksiin kuvia, katsokaa, katsokaa!

PS. Julistan kilpailun, jossa yksi kommentoijista voittaa palkinnoksi valitsemamme tuliaisen. Kommentoikaa siis raivokkaasti, jotta meillakin on jotain lukemista!

Suolaa suolaa, enemmän suolaa!

Vielä hetki sitten olimme 130 metrin syvyydessä Wielickan suolakaivoksessa. Kaivos oli hieno paikka, vaikka hintakin oli suolainen - 15 € per naama. Kaivos oli yhteensä yli 300 m syvä ja käytävien pituus yli 300 km. Seinät olivat kauttaaltaan suolaa. Hienointa oliva kaivosmiesten 1600 luvulla rakentamat kappelit, joissa patsaat ja kristallikruunuut olivat kaikki suolaa. Nyt saavuimme Krakovan vanhaan kaupunkiin ja lähdemme sitä tutkimaan polkupyöräillen.